Iän karttuessa olen huomannut, että olen alkanut kärsiä yhä enemmän ja enemmän erityisherkkyydestä ja kehon kuormittumisesta. En ole enää jaksaa millään lähteä kaupungille, koska koen parkkipaikan etsimisen haastavana, kaupoissa ihmisvilinässä tulee kuuma eikä mistään löydy istumapaikkaa.
Voin olla tälläisten reissujen jälkeen täysin poikki ja haluan olla vain aivan rauhassa lämpimällä kotisohvalla. Kun keho käy kierroksilla, voi olla myös vaikea nukahtaa tai sitten herään aamuyön tunteina enkä ole enää millään saada unen päästä kiinni. Seurauksena olen päivällä väsynyt enkä ole enää jaksaa tehdä mitään.
Tämä stressiperäinen väsymys voi ilmetä muun muassa kurkkukipuna tai päänsärkynä. Joillakin voi myös selkä olla kipeä. Vanhuus ei tule yksin, on vanha sanonta.
Soittelemisiin, Serena, 246.