Klassisesti vanhoissa elokuvissa päiväkirjan kirjoittaminen aloitetaan fraasilla rakas päiväkirja… Päiväkirja on sisimpien tuntemusten purkamista varten. Voimme varmasti oppia itsestämme jotain, kun luemme vanhoja ajatuksiamme ja tuntemuksiamme.
Nuorena yritin useampaan kertaan pitää päiväkirjaa, mutta olin silloin niin dramaattinen etten enää jaksanut myöhemmin lukea kirjoituksiani. Olin näet pelännyt aina juuri sen pahimman mahdollisen tapahtuvan.
Nykyään mietin että olisi ollut kiva lukea muutoksista, esimerkiksi milloin Berliinin muuri sortui ja muutakin merkittävää tapahtui. Itselläni oli silloin häiritsevä tekijä eli utelias isoveli, jonka elämän päätarkoitus tuntui olleen päästä päiväkirjaani käsiksi.
Koskaan ei ole kumminkaan liian myöhäistä aloittaa päiväkirjan kirjoittaminen. Ehkä se olisi juuri se paikka kirjoittaa ne asiat, joista ei voi muille puhua.
Toukokuisin terveisn Serena, 246.